Erillinen pataljoona 4 oli  Päämajan Tiedusteluosaston alainen erillisyksikkö, joka vastasi Suomen Päämajan kaukopartiotoiminnasta jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

3. KOMPPANIA, OSASTO MARTTINA

Kaukopartio-osasto Marttina muodostettiin jatkosodan kynnyksellä Kajaanissa toimineesta Puolustusvoimien ulkomaanosaston alatoimisto U2/K:sta. Osastoon kuuluivat kaukopartioyksikkö, radioasema, huoltoelin sekä ryhmä sotavankien kuulustelijoita. Yksikön vahvuus kasvoi sodan aikana, ja heinäkuussa 1943 yksikön määrävahvuudeksi asetettiin 156 miestä.

Talvisodan aikana osasto ei ollut suorittanut kaukotiedustelua, mutta sen miehistö oli saanut arvokasta kokemusta pintapartioinnista sekä sivusta- ja selustavarmistuksesta muun muassa Raatteentien ja Kuhmon taisteluissa. Viitisenkymmentä luotettavaksi katsottua miestä oli saanut talvisodan aikana myös tiedustelukoulutusta. Tämä toiminta jatkui heti sodan päätyttyä värväyksin ja kertausharjoituksin.

U2/K toimi Kajaanista käsin välirauhan ajan sekä jatkosodan alussa. Majoitustilat olivat Ampumamajalla, yksikön toimisto ja radioasema puolestaan sijaitsivat kaupungissa. Kuulustelu- ja huolto-osat oli sijoitettu Teppanan kylään.

Välirauhan aikana hyödynnettiin talvisodan kokeneiden miesten kokemuksia ja koottiin runkomiehistö salaisen partioinnin tehtäviin. Alatoimistojen henkilöstöstä koulutettiin seitsemällä paikkakunnalla ympäri Suomea noin sataviisikymmentä miestä kursseilla, jotka sisälsivät radistitaitoja, vihollisen joukkojen ja aseiden tunnistamista sekä sissitaktiikkaa. Osasto Marttinan välirauhan aikana lähetetyt toimivat Repola–Uhtua-suunnalla. Partioita tiedetään lähetetyn vähintään kuusi, todennäköisesti useampia. Suomussalmelle perustettiin yksikön alaosaston koulutuspaikka, radioasema sekä vihollisen radioliikenteen kuuntelupiste.

Jatkosodassa osasto toimi Seesjärven pohjoispuolella toiminta-alueen ulottuessa Rukajärven–Uhtuan sekä osin Kiestingin takaisille alueille. Partiotoiminnan kannalta laajat erämaat suojasivat partioita sekä antoivat niille mahdollisuuden väistyä vihollisen tieltä, joskin siirtyminen toiminta-alueelle vei aikaa. Alueen tiestö oli harvaa, lähinnä itälänsi-suunnassa Muurmanskin radalta Suomea kohti kulkevaa. Asutus oli keskittynyt karjalaiskyliin, joiden väestö oli jäänyt osittain paikoilleen. Karttamateriaali alueelta oli pääosin tyydyttävää. Sodan kestäessä partiotoimintaa vaikeutti vihollisen selustavarmistuksen tehostuminen sekä kenttävartioiden toiminnan aktivoituminen.

Osasto Marttina siirtyi kesäkuun alussa 1942 Kuhmon Jämäkseen kasarmimajoitukseen. Osa miehistöstä siirtyi Muujärven kylään Repolaan, jonne myös radioasema sijoitettiin. Osastolla oli lisäksi partio-osasto Kiestingin suunnalla. Jatkosodassa Osasto Marttina suoritti yhteensä 75 partiomatkaa. Yhteistyössä osasto Kuismasen kanssa suoritettiin Petrovskij Jamin huoltokeskuksen tuhoaminen talvella 1942. Seuraavana talvena muodostettiin yhdessä osasto Vehniäisen ja Kuismasen kanssa taistelupartio Kaleva tuhoamaan Suopassalmen ja Jyskyjärven kylien vihollisosastot.

Osasto Marttinan miehet oli sijoitettu pääosin Jämäkseen sodan loppuun saakka, jolloin siirryttiin takaisin Kajaaniin ja sieltä edelleen Liminkaan. Lapin sotaan osastosta lähetettiin lokakuussa 1944 yksi partio luutnantti Eino Kaasisen johdolla. Osasto Marttinan reserviläiset kotiutettiin Kajaanissa marraskuussa 1944 Erillinen pataljoona 4:n lakkauttamisen yhteydessä.
Yksikön päällikkönä toimi kapteeni/majuri Paul Marttina, joka oli aiemmin toiminut tiedustelu-upseerina alatoimisto U2/K:ssa. Sotien jälkeen Marttina toimi Helsingin Sanomien sekä Iltasanomien toimittajana.