ErP 4 Osasto Kuismanen

Suomen itsenäistyttyä nuoren tasavallan sotilastiedustelusta vastasi Yleisesikunnan tilastotoimisto, jolla oli alatoimistot Viipurissa ja Sortavalassa. Molempien alatoimistojen tehtävänä oli kerätä sotilaallisesti merkittäviä tietoja Neuvostoliitosta sekä puna-armeijan sotilaallisesta suorituskyvystä. Tiedustelukohde oli siis valtava, mutta työhön käytettävä henkilöstö sekä määrärahat vähäisiä.

Talvisodan aikana tiedustelutyön luonne muuttui. Sortavalan alatoimistosta perustettiin Osasto Kuisma, jonka lähettämät tiedustelupartiot ulottuivat Kollaalle ja Hyrsylän mutkaan saakka. Etenkin Kollaan raskaat torjuntataistelut antoivat taistelukokemusta osaston miehille. Hyrsylän mutkaan suoritettuja partiomatkoja voidaan luonnehtia kaukopartioinniksi, vaikka talvisodassa ei katsota vielä toteutetun varsinaista kaukopartiotaktiikkaa.

Moskovan rauhan jälkeen alatoimisto siirtyi Joensuuhun, josta käsin suoritettiin välirauhan ajan tiedustelua Neuvostoliittoon. Sortavalan alatoimiston tiedetään järjestäneen välirauhan aikana yksitoista partiomatkaa, mutta todennäköisesti salaisten partioiden lukumäärä oli selvästi suurempi. Sotien välisenä aikana koulutettiin myös sataviisikymmentä miestä tiedustelijoiksi. Järvenpäässä koulutettiin kesällä 1940 partioradisteja, sekä seuraavana kesänä 1941 järjestettiin Jyväskylän lähellä Luonetjärvellä laskuvarjohyppykurssi, jonne komennettiin miehiä kaikista kaukopartio-osastoista.

Jatkosotaan Osasto Kuismanen eli OsKu lähti Joensuusta Hasanniemestä, miehistön rungon muodostivat talvisodasta kokemuksensa hankkineet miehet. Täydennystä kaivattiin runsaasti. Sitä hankittiin tuttavuusteitse ja värväämällä miehiä urheiluseuroista. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana osasto seurasi etenevää rintamaa asettuen heinäkuussa Leppäsyrjän kylään, mutta siirtyi jo kuukauden kuluttua Njakoilammille. Petroskoihin osasto asettui kaupungin valtauksen jälkeen, mutta partioiden lähettämiseen ja paluuseen liittyvien salausongelmien vuoksi osaston päällikkö majuri Into Kuismanen siirsi osaston Kossalmelle.

Osasto Kuismanen partioi Laatokan pohjoispuolella, alue oli tuttua jo välirauhan ajalta, lisäksi joukossa oli myös Itä-Karjalassa, Aunuksessa ja Inkerinmaalla varttuneita miehiä. Esimerkiksi Karjalan kannakseen verrattuna alue oli peitteistä ja tiestöä oli suhteellisen vähän, joten partioiden oli helppo väistyä vihollispartioiden tieltä. Toisaalta välimatkat olivat pitkiä. Asemasotavaiheessa Neuvostoliitto kehitti partiotorjuntaansa, jolloin alueella toimi NKVD-erikoisyksiköitä ja rajavartioston koulutettuja sotilaita. Sodan kestäessä Osasto Kuismasen partiot joutuivat yhä useammin taistelukosketuksiin näiden joukkojen kanssa.
Kesällä 1944 OsKu siirrettiin Hyrsylän mutkan kautta Suvilahteen ja Pälkjärven sekä osin Matkaselän kautta Liminkaan, johon koottiin kaikki Erillinen Pataljoona 4:n kaukopartiokomppaniat. Ennen lähtöään Kossalmelta miehet olivat tehneet tukeutumiskätköjä alueelle lisäksi aseita ja partioradioita annettiin osalle mukaan kotiuttamisen yhteydessä.

Osasto Kuismasen päällikkönä toimi koko sodan ajan kapteeni, sittemmin majuri Into Kuismanen. Hän oli myös jatkosodan kaukopartioyksiköiden päälliköistä ainoa, joka osallistui itse partiomatkoihin. Sodan jälkeen Kuismanen tuli osastonsa toiminnan vuoksi tuomituksi ns. asekätkentäjutussa.